Tupakointi

Aloitin tupakoinnin yläasteella 8:nen tai 9:nen luokan syksyllä. Ensin vaan pidin askia laukussa ja hetken päästä satunnaisesti poltin, aloitin lm:än punaisesta. Poltin tietysti salaa vanhemmilta ja piilossa täysi-ikäisyyteen asti vaikka tieto oli jo vanhemmillani, kiitos isoveljeni. Alkuun luulin että voin lopettaa milloin vain, niinkun moni muukin luulee. Totesin että ei se mennytkään niin tai alkuun menikin, koska jäin ensin tapa riippuvuuteen. Reilu vuoden jälkeen jo mietin tekosiani, päätin vaihtaa smartin siniseen, koska onhan se miedompaa kun punainen. Meni hetki ja kipeänä huomasin että vihreää on mukavampi polttaa kurkkukivussa ja myös kesällä jos on jano. Siirryin bonuksen vihreään. Nykyisin westin vihreä. Joku varmaan ihmettelee miksi merkki vaihtui värin myötä, mutta uskokaa pois tupakoissakin on makueroja!

Nyt olen siis tupakoinut n. 6vuotta, en ole ihan varma, koska en muista tarkkaa aloitus ajankohtaa. Noin 5 vuoden kohdalla aloin uudestaan miettimään lopettamista ja moni on sitä multa hartaasti toivonut ja kannustanutkin. Luin muutaman vihkosen ja ostin nikotiini purkkaa. Se taas jäi, lupailin vaan kovin. Heinäkuussa 2014 olin pahassa flunssassa ja tupakka jäi automaattisesti pois, koska olin niin kipeä etten voinut kuvitellakkaan sytyttäväni tupakkaa. Olin reilu 3 päivää ilman. Ostin myös nikotiini pastilleja. Silti retkahdin, piti polttaa vain yksi että en sekoita kipeyttä ja vieroitusoireita keskenään ja myös mietin mielessäni että ei nyt kannata lopettaa koska on tulossa Puolan reissu ja ruisrock. Hyviä tekosyitä löytyy.

Joulun alla olin taas kipeä ja päätin että nyt vähennän, se toimi. Poltin enää n. 5-7 tupakkaa päivässä. Olin ylpeä itsestäni, koska ennen meni reilu 10. En halunnut asettaa liian kovia vaatimuksia itselleni, etten sitten pety liian paljon. Sitten sainkin tietää viisaudenhampaan leikkuu ajan 15.1. Ja tässä nyt ollaan. En ole polttanut sitten perjantai aamun. Hoitajat sanoi, että ainakin 2 päivää tulisi olla ilman, mutta viikko olisi ihanteellinen. Mietin tupakkaa siinä sairastellessani ja mietin että ei ole järkeä mennä tupakalle ja vaarantaa leikkaus haavan parantumista ja tietysti siinä samalla koko omaa terveyttä.

Viides päivä käynnissä ja tällä hetkellä menee ihan hyvin. Eilen itkin melkein koko ajan ihan mistä syystä tahansa, kamalaa nämä vieroitusoireet. Onneks tänään ei oo viellä tullu tippa linssiin!

Mä haluan lopettaa tupakoinnin vain näiden vieroitusoiredein takia, mä en kestä niitä jos oon kipeä ei pääse tupakalle ja iskee vieroitusoireet tai kun tulee esim. uusi hampaan leikkaus. Itse tupakkaa vastaan mulla ei oo mitään. Mä itseasiassa nautin siitä, se on mukavaa, kivaa, maistuu hyvältä jne. Oikein harmittaa että se on kuitenkin vaarallista pidemmän päälle ja se että siitä tulee ne hemmetin vieroitusoireet! Mulla on siis aika ristiriitaiset fiilikset tupakkaan..

Mä toivon että onnistuisin nyt, tiedän et tulee tiukka paikka siinä kohtaa kun meen töihin taas ja siellä on niitä tilanteita ja paikkoja missä on yleensä tullu poltettua. Kotona on jotenki helpompi olla menemättä. Eikä voi edes syödä korvikkeeks, mikä on varmasti vain plussaa ettei tule lisä kiloja.

Mietin tälläkin hetkellä mitä asettaisin itselleni motivaattoriksi, muuta kun oman terveyden! Nyt voin vaan toivoa että onnistun, en lupaa etten joudu rikkomaan lupauksia. Ja toivon todella et onnistuisin nyt, se tekis mun vanhemmat onneliseksi.

Vanha ja ainoa kuva musta tupakka suussa

Niin paljon mietteitä mitä olisin tähän halunnut kirjoittaa, mutta tämä saa riittää tältä erää, ettei mene liian sekavaksi. Ja tähän asiaan multa löytyis paljonkin mielipiteitä.

Onko joku muu lopettanut/lopettamassa? Saa antaa vinkkejä ja kertoa kokemuksia!