Stressiä viisaudenhampaan poistosta

Kaikki tietää kuinka kova hammaslääkäripelko mulla nykyään on. Pelko hammaslääkäriä kohtaan on tullut pikkuhiljaa huonojen kokemusten ja ammattitaidottomien hammaslääkärien takia. Viime vuoden puolella oikealta ylhäältä puhkesi viisaudenhammas ja se on tietty tullut enemmän läpi ajan mittaan ja on hieman alkanut vaivaamaan. Päätin nyt vihdoin soittaa hammaslääkäriin ja varata ajan sen poistoon, koska pelkään, että se alkaisi kunnolla vaivaamaan/sattumaan häiden tai häämatkan aikana!

Huomenna mulla on heti klo 9:30 aika ja pelottaa ihan hirveästi. Viime yönä jopa heräsin siihen kun jännitti ja sydän hakkasi tuhatta ja sataa, onneksi nukahdin pian uudelleen. Tänään ennakoin ja kävin ostamassa valmiiksi jääkaapin täyteen rahkaa, mehukeittoa, vanukkaita, lihaperunasoselaatikkoa yms.

Tämä hammas pitäisi pystyä poistamaan repimällä (ainakin yksityisen hammaslääkärin mielestä) mikä on ilmeisesti paljon helpompi kuin leikkaamalla poistetut. Multa on leikattu yksi viisaudenhammas alhaalta, josta päivittelin tännekkin, täällä ja täällä. Ehkä siksi jännittääkin enemmän kun takana on kuitenkin haastavampi poisto menetelmä, mikä kuitenkin meni ihan hyvin. Paraneminen kesti, mutta sain sen ansiosta lopetettua tupakan polton!

Tällä hetkellä eniten jännittää:
- Taas uusi hammaslääkäri, jota en ole ennen tavannut enkä tiedä millaiset toimintatavat hänellä on ja onkohan hän oikeasti pätevä.. En kestä ajatusta, että hän aloittaa hampaan revinnän ja toteaa, että "en saakkaan revittyä", niinkuin on käynyt aiemminkin (ei tosin hampaan poiston yhteydessä).
- Jos hän ei saakkaan revittyä sitä ja joudun odottamaan uutta aikaa (jopa leikkaus aikaa, koska hampaasta näkyy siis muutama kulma) ja näin ollen stressaamaan uudestaan toimenpidettä ja hankkimaan uudelleen soseet, jos näissä ei päivämäärät riitä mahdolliseen uuteen aikaan.

Aika turhaa mun stressaaminen on ja se kuluttaa mua ihan hirveästi, mutta en vain voi sille mitään. Tiedostan, että suurimmalla osalla revintä menee hyvin ja seuraavana päivänä on jo lähes normaali olo. Stressaamista ja jännittämistä ei vaan voi lopettaa vaikka kuinka haluaisin. No ei auta muu kuin odottaa huomiseen ja katsoa kuinka käy. Toivottavasti hammas saadaan poistettua huomenna nopeasti ja helposti!

Täytteeksi vanhempi kuva arkistoista

Murheenkryyni

Mitkäs muutkaan mua taas vaivaa kun hampaat.. Kukaan ei voi käsittää kuinka surullinen, turhautunut ja vihainen mä olen tällä hetkellä. Aloitetaas ihan alusta:

Eli mulla alko noin 2 kuukautta sitten vuotaa etuhampaiden ien rajasta verta aina hampaita harjatessa ja yöllä. Ajattelin sen johtuvan ensin harjauksestani joten panostin hampaiden harjaamiseen ja itse harjaan. Pehmeää, mediumia, kovaa ja sähköä! Mikään ei auttanut. Viivyttelin hammaslääkärille soittoa töiden takia, ajattelin että oon tähänkin asti pärjännyt vuotavien ikenien kanssa joten miksen vielä voisi odottaa muutamaa päivää.

Koitti soitto päivä ja sainkin ajan suuhygienistille jo viikon päähän. Menin innoissani, koska ajattelin että homma tulee tällä kuntoon ja tietty vappu ilta häämötti. Putsattiin akuuteimmat paikat hammaskivestä ja varattiin aika seuraavaan viikon tiistaille (5.5.), koska nyt oli vain vartin aika.

Innolla seurailin hampaitani, harjasin hyvin neuvojen mukaan ja laitoin aineita joita oli määrä. Olin sanoin kuvailemattoman onnellinen kun harjasin illalla hampaita eikä tullut verta ja varsinkin se tunne oli sanoin kuvailematon kun heräsin ja kirjaimellisesti juoksin peilin eteen katsomaan onko tullut ja sain huomata että ei, ei ole tullut verta!

Mutta sunnuntaina se alkoi taas.. Olin surullinen, koska ehtisin iloita jo niin paljon. Ei muutakun odottamaan kovemmin tiistain aikaa. Menin reippaana ajoissa paikan päälle ja hygienisti kysyi noo miten on mennyt, kerroin että alku hyvin nyt vuotaa taas harjauksen yhteydessä että yöllä hieman. Arvasinkin heti että ei se tällä kuntoon tule, hänen mukaansa mahdollisesti hammaskiveä on ikenen alla ja se täytyy puudutuksella hoitaa ja sen tekee lääkäri. Tämä diagnoosi ei ole varma, koska hän vain veikkaa asian olevan näin. Se  selviää lääkärissä toukokuun lopulla. Puhdistettiin silti alahampaita hammaskivestä ja vieläkin särkee hieman, onkohan tämä särky normaalia? Vaikkakin ikenet on ärtyneet/tulehtuneet ja nyt hammaskiveä hinkatataan pois, niin ei ihme että tuntuu ja särkee mutta silti mietityttää..

Eniten tässä harmittaa se että viivyttelin niin kauan soiton kanssa ja nyt joudun likemmäs kolme viikkoa kärvistelemään saman vaivan kanssa. Muutenkin pelottaa ja jännittää todella paljon lähinnä juuri siksi kun ei ole varmaa tietoa, pelkään että sieltä löytyy vaikka ja mitä.. Oon onneks muuten tottunut käymään paljon hammaslääkäreissä, koska mulla on ollut raudatkin, mutta silti sinne meno jännittää nykyään paljon. Tunnen itseni jotenkin todella hölmöksi ja hävettää suorastaan että olen niin paniikissa

Ainiin, hygienisti sanoi että sekin vaikuttaa tähän kun on lopettanut tupakan polton.. Ilmeisesti kun nyt keho ja verenkierto on normalisoitunut niin kroppa toimii ja varoittaa verta vuotamalla että jokin on huonosti hampaissa, kun tupakoivana ei varoittele, ainakaan hyvissä ajoin. Jos en olisi lopettanut ei välttämättä olisi ikenet alkaneet vuotamaan vielä, joten hammaskivi ja mikä ikinä nyt onkaan vialla olisi saanut muhia vielä paljon pidempään. Pakko taas sanoa miten iloinen ja ylpeä mä olen siitä että lopetin!

Nyt tätä kirjoittaessani ei ole niin huonot fiilikset kun eilen paitsi edelleen särky ja alhaalta etuhampaita kutittaa? Yritän silti pitää mieleni positiivisena vaikkei tässä melkein uskalla syödäkkään!

Onko kokemuksia hammaskiveästä ikenien alla?
Kohtalotovereita?

Huominen

Oi huominen, miksi tuletkaan niin nopeasti?
Sydän hakkaa tuhatta ja sataa, pahan-olon tunne, käsien ja jalkojen hikoilu, unettomuus... Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Huomenna on siis odotettu viisaudenhampaan leikkaus. Tulin listamaan viime hetken tuntemuksia ennen koitosta. Kaapit on täytetty soseilla, rahkoilla, jogurteilla ja jäätelöllä. On siellä muutama tomaattikeittokin ja lihaperunasoselaatikko. Tänään syön lämmintä ruokaa paljon, että jaksaa paastota pari päivää. Näillä mennään, palaan linjoille heti kun olo on hyvä tai no varmasti mahdollisimman pian kirjoittamaan ylös ekat fiilikset etten unohda niitä!

Erittäin hyvä tärähtänyt mutrusuu kuva!

Viisaudenhammas

Keskiviikkona sain kauan odottamani puhelun..
Nimittäin hammaskirurgiasta! Sain leikkausajan ensi viikon perjantaille heti aamuksi. Ei siinä en mä hammaslääkäreitä pelkää tai "normaaleja" toimenpiteitä kuten reiän paikkausta. Mutta nyt on kyseessä viisaudenhampaan leikkaus, tikit ja kaikki. Onneksi vaan yksi poistetaan kerralla, koska tämä kyseinen hammas aiheutti kauheat säryt marraskuussa pariin otteeseen. Hammas ei ole puhjennut, vaan se tai oikeastaan molemmat alhaalla kasvaa poikittain! Oon kauhuissani.

Mua pelottaa esimerkiksi nämä asiat:

- Jos meen paniikkiin ajattelemalla sitä että mun suussa on kauheat määrät työvälineitä, nyt ne viiltää ikenen auki, nyt verta roiskuu, nyt ne tikkaa.. Tämän tyyppiset ajatukset pelottaa. En voi niille mitään!
- Jos hammas tippuu mun kurkkuun
- Turvotus ja särky
- Se ettei voi syödä normaalisti 
- Tulehdus

Marraskuun lopusta asti oon paljon kysellyt kaikilta tuntemiltani ihmisiltä heidän taustojaan viisaudenhampaiden kanssa, ja en onneksi ole kuullut mitään pelottavia tarinoita. Tiedän että viisaudenhampaan leikkaus on aika yleinen toimenpide ja monilta ihmisiltä on ne poistettu tai tullaan poistamaan tavalla tai toisella. Sekään tieto ei silti lohduta. Ajattelin kirjoittaa paperille mieltä askarruttavia kysymyksiä, että muistan ne kysyä ennen toimenpidettä. Tästä postauksesta huomaa että olen yhtä huono sairastamaan kun miehet vitsin mukaan.
Nyt on hyvä lopettaa ennenkuin teksti menee liian sekavaksi, onneksi sain vähän purettua pelkoja sanoiksi. Loppuun päivän asusta kuvia.

Adios!

Ainiin tässä linkki blogloviniin!