Ristiäisten järjestäminen..

.. tuottaa pään vaivaa! Alunperin haaveilin, että ristiäiset olisi heti huhti-toukokuun vaihteessa, jotta voitaisiin yhdistää ristiäisiin Felixin 3v synttärit, mutta silloin oli niin vahvat koronarajoitukset, että se oli pakko unohtaa. Vaihtoehdot ristiäisten järjestämiseen siis on joko toukokuun loppuun asti kastaa vain kummien kesken joko ulkona tai seurakunnan tiloissa tai rekisteröidä nimi ja kastaa joskus myöhemmin, mutta tätä en halunnut, koska sitten juhlat helposti jää ja sitten ei välttämättä mahtuisi enää sama kastemekko mikä kiertää suvussa.

Otin sitten suoraan pappiin yhteyttä joka on vihkinyt meidät ja kastanut Felixin ja kyselin häneltä mikä päivä hänelle sopii, koska meillä ei ollut mitään väliä päivällä tai ajalla. Hän ehdotti lauantaita 5.6. klo 14 ja tämä sopi meille. Meidän pappi ei tule kotiin kastamaan kun kodit ei yleensä ole niin ilmavia ja tilavia, joten olen nyt varannut kirkon seurakuntasalin, mutta ajateltiin, että sään salliessa ristiäiset olisi meidän pihalla. Mieluiten olisin tässä kotipihalla kun on koti lähellä ja kaikki tavarat, mutta jos sataa tai tuulee niin ei ole kiva tuossa pihalla olla kun meillä ei vielä ole hirveästi katosta tai muutakaan suojaa. 

 

Felixin ristiäisistä

 

Tosiaan Varsinais-Suomessa on nyt toukokuun loppuun asti 10hlö sisällä ja 20hlö ulkona rajoitukset. Ja kun en vielä tiedä paikkaa niin en ole voinut kutsua tietenkään yli kymmentä, koska jos ristäiset onkin seurakunnan tiloissa niin joudun perumaan kutsuja ellei rajoitukset muutu 1.6. niin, että isompi määrä on sallittu, mutta tätähän ei voi tietää. Ollaan tällä hetkellä kutsuttu pelkät kummit 3kpl, mun äiti ja iskä sekä Jonin isä. Meidän perheestä tulee jo neljä eli nyt on tasan 10 tulossa sisärajoitusten mukaan. Pappia ei lasketa.

Nyt jännitetään miten rajoitukset muuttuu 1.6. alkaen ja miltä säätieto näyttää. Tehdään sitten heti tiistaina päätös ristiäisten paikasta, jotta saan sen myös infottua papille ja kutsutuille. Olen näistä ristiäisistä nähnyt jo kaksi kertaa painajaistakin kun niin paljon tuottaa pään vaivaa, mutta onneksi tämäkin juhla on pian juhlittu!

Vauva 2kk

Vauva täytti jo viime viikon torstaina kaksi kuukautta, viivyttelin tämän postauksen julkaisua sen takia koska neuvolalääkäri meillä oli vasta eilen niin saan neuvolan kuulumiset ja mitat laitettua tähän samaan postaukseen. Yleensä sanotaan, että aika menee nopeasti etenkin lasten kanssa, mutta tämä viimeinen kuukausi on mennyt omasta mielestä todella hitaasti ja tuntuu, että vauva olisi jo jotain 5kk eikä kaksi. Ja tämä ei ole siis huono juttu ollenkaan! 

Sanoin aiemmin, että tämä vauva olisi hiemana hankalampi kuin Felix vatsavaivojen takia, mutta en enää sanoisi niin. Sillä vauva viihtyy hyvin leikkimatolla, sitterissä ja lattialla. Hän herää päiväunilta ja yöunilta ilman itkua. Hänen ei liiemmin kuule itkevän (kop kop), enemmänkin jos alkaa nälkä kolkuttaa niin jalat alkavat käymään josta tajuaa, että hei nyt äkkiä maitoa bebelle! Tai sitten hän ähisee ja pitää sellaisa itkun tyyppisiä "kiljahduksia", myös öisin kun herää niin on enemmän härväämistä ja äänteitä kuin itkua. 

Vauva hymyilee meille kaikille ja etenkin hoitopöydän päällä olevalle hymynaamalle. Nyrkki on löytänyt tiensä suuhun ja hän jaksaa olla jo mahallaan hetken ja kannatella päätään hienosti. Mahallaan ollessaan myös kellahtaa helposti takaisin selälleen, koska pää painaa sen verran niin se avittaaa kääntymistä. 

 

Yöunille meillä nukahdetaan klo 19-21 välillä ja herätään 7-8 välillä. Päiväunille hän nukahtaa itsekseen joko ulos vaunuihin tai sisälle pinnasänkyyn. Päiväunia päivässä on pääasiassa 3-4 riippuen unien pituuksista, joskus myös viidennet tehotorkut. Öisin hän herää varmaan keskimäärin 3-4 kertaa, välillä harvemmin ja välillä taas tunnin välein. Hänelle kertyy edelleen ilmaa mahaan ja se tietty näkyy öisin, ei onneksi itkuna, mutta tiheämpänä heräilynä. Disflatyl auttaa onneksi edelleen ja koitimme olla välillä ilman, mutta heti huomasi ilmavaivojen pahentuvat, joten oli pakko jatkaa valmisteen käyttöä.  

Vauva kasvaa hyvin rintamaidolla ja painaa nyt 6550g (4278g) ja pituutta hänellä on 63,3cm (53cm) (suluissa syntymämitat). Vaatteissa käytämme kokoa 62 ja niistäkin osa on jäänyt jo pieneksi kun selän pituus jää liian lyhyeksi vaikka hihat olisikin viellä hyvän pituiset. Vaipoissa käytämme kokoa 3. 

 

Lääkärin tarkistuksella kaikki oli kunnossa ja itselläkään ei ollut mitään kysyttävää paitsi edelleen napa joka on koholla mietitytti vaikka kaksi neuvolatätiä on sen sanonut olevan normaalia. Hänellä on siis pieni napatyrä. Lääkäri sanoi sen olevan todella yleistä vauvoilla ja saattaa häipyä itsestään tai voi myös jäädä pieni napatyrä ainiaaksi, mutta näille pienille ei kuulemma tehdä mitään kun on vain kosmeettinen haitta. Toki jos se kasvaa tai tulee kipeäksi niin sitten operoidaan. Vauva antaa siis napaansa koskea eikä ole kosketuksesta moksiskaan.

Äitienpäivä

Sunnuntaina sain viettää ensimmäistä äitienpäivää kahden lapsen äitinä. Ja äitienpäivää vietettiin täällä sairastellen ja ihan kotona keskenämme. Felixille nousi jo perjantaina kuume ja tuli kauhea flunssa. Sunnuntaina hänellä oli ensimmäinen kuumeeton päivä, mutta flunssaa ja yskää oli silti. Minä ja Joni taas heräsimme sunnuntaihin kipeän kurkun kanssa ja nyt on kummallakin nuhaa lisäksi. Sairastelun vuoksi piti siirtää Felixin tämän päiväinen 3v neuvola ja Joni joutui siirtämään koronarokotuksensa. 

Heräsin sunnuntaina ensimmäisenä ja arvelin Felixin nukkuvan normaalia pidempään, koska on kipeä, joten päätin keittää itselleni kahvin ja tehdä leivät, koska en olisi jaksanut odottaa. Felix tosiaan nukkui melkein 8.30 asti vaikka yleensä herää 7-8 välillä. Vasta puolilta päivin Joni antoi Felixille päiväkodissaan tekemän lahjan ja kortin antaakseen ne minulle. Felix oli tehnyt kortin lisäksi hienon kaulakorun. 

Joni askarteli Felixin kanssa perjantaina isoäideille kortit ja Felix oli tästä innoissaan. Mun vanhemmat kävivät lauantaina pihalla meidän kanssa ja Felix sai silloin antaa tekemänsä kortin mun äidille. Jonin äidin kortti odottaa vielä pöydällä antamista. Annoin myös mun äidille punaviiniä ja vihreäkuulakarkkeja.

 

Pihan asfaltointi

Olen tänne muutosta asti haaveillut, että meidän hiekkapiha asfaltoitaisiin, koska se hiekan määrä mikä kulkeutuu eteiseen ja autoihin on jäätävää etenkin nyt kun on lapsia. Aina tasaisin väliajoin on tullut puhetta asfaltoinnista, mutta siihen se on jäänyt. Ja itse siis nimenomaan haaveilin asfaltista enkä laatoituksesta, koska itse en pidä laatoitetuista pihoista niin paljoa monestakin syystä. 

Nyt kuitenkin aika nopealla aikataululla meidän pihalle päätettiin ottaa asfaltti. Tarjouksen tekijä kävi niin heti jo seuraavalla viikolla oli pohjien tekijä pihalla ja sitä seuraavalla viikolla tuli jo asfaltin tekijät. Samalla levennettiin hieman meidän parkkipaikkaa vaikka siihen hyvin kaksi autoa mahtui kun ajoi melko reunoihin, mutta nyt on kivempi kun on vielä enemmän tilaa eikä tarvitse vahingossakaan seistä ruohon puolella mennessään autoon. Päätettiin ottaa samalla myös pihalle kaivo, jos vaikka pojat haluaa pestä tulevaisuudessa mopojaan tms. Kaivon takia pihalle piti tehdä reippaasti kaatoja, että vesi sitten menee sinne kaivoon. Kaivon kaatojen takia ruohikolle on nyt melko iso "porras", joten sille täytyy vielä tehdä jotain. Muutamia ideoita on, joten katsotaan mihin päädytään. 

 

Oli kiva seurata työmiesten tekemistä ja kaikki kävi heiltä todella nopeasti. Pohjien tekijä taisi olla 1,5 päivää ja asfaltti tuli pihalle 3-4 tunnissa. Huikeaa! Asfaltointi oli kyllä niin oikea päätös. Ainoa asia mikä asfaltissa "harmittaa" on se ettei se pysy kauaa näin ihanan mustana.

Ennen

Pohjatyöt ja kaivo valmiina

Valmis!