Epikutaanitesti

Mun uusivuosi alkoi neljä päivää kestävillä lappu- eli epikutaanitesteillä mahdollisten allergioiden poissulkemiseksi. Testit tehtiin tyksissä ja nämä piti tehdä jo syksyllä 2020, mutta jouduttiin perumaan, koska aloin odottamaan Alexia, eikä näitä testejä tehdä raskaana oleville. Välissä jo pohdittiin ettei tehdä näitä ollenkaan, mutta syksyllä lääkäri meinasi, että tehdään nämä nyt niin saadaan varmuus onko mun iho-oireet allergiaperäisiä. Käyntejä oli kolme joihin piti jokaiseen varata aikaa 3-4h, mutta onneksi minään päivänä ei mennyt ihan niin kauaa. Testien aikana testialuetta ei saa kastaa eli suihkussa käynti/hiusten pesu on erittäin hankalaa, mielellään ilman rintsikoita eikä saisi kurotella/nostella yms, ettei teipit lähde irtoamaan. Sain koko viikon onneksi tehdä etätöitä niin sain olla ihan rauhassa huonommat vaatteet päällä, jos sotkeutuvat testiaineisiin ja hiukset likaisina, hah.

Tiistaina tapasin ensin lääkärin, jonka kanssa tsekattiin ihon kunto ja kerroin kuulumiset ihon osalta. Sitten kävin yhden hoitajan luona jossa varmistettiin, mun viikon tulevat ajat ja sitten mulla oli 45min "tauko" ja menin käymään kanttiinissa kahvilla ja sokerimunkilla. Kun menin takaisin odotusaulaan niin mut kutsuttiin saman tien lappujen laittoon. Meinattiin joutua laittamaan yksi sarja reiteen, mutta mahtui juuri ja juuri kuitenkin selkään. Onneksi mun isä vei ja haki (kuten muinakin päivinä), koska etenkin alkuun piti olla varovainen, että teipit ottaa hyvin kiinni ja oli todella tönkkö olo kun selkä lyötiin täyteen lappuja. Ti-ke välinen yö oli ihan hirveä ja taisin nukkua vain pari tuntia, koska mikään asento ei tuntunut hyvältä, sattui ja kiristi sekä asennon vaihtaminen sattui ja piti nousta kunnolla istumaan, että sai varovasti vaihdettua asentoa. 

 

 

Keskiviikkona en käynyt tyksissä ja ke-to välinen yö meni paljon edeltävää paremmin. Olin ehtinyt jo tottumaan niihin paremmin eikä sattunut niin paljon joka asento. Torstaina menin tyksiin ja ensin hoitaja otti alumiiniset testikuvut pois ja suoritti ensimmäisen luvun. Sitten hän teippasi uudet teipit ja teki niihin merkintöjä seuraavaa lääkärin lukua varten. Tämän jälkeen alaselkään tehtiin vielä prick-testi eli ihopistokoe. Oli jo huomattavasti mukavampi olla kun alumiiniset testikuvut lähti vaikka edelleen päti samat varovaisuus säännöt. 

 

 

Perjantaina tapasin ensimmäisenä lääkärin, joka luki tulokset selästä. Ei allergiaa/herkyyttä millekään. Ihopistokokeesta nousi esiin vain koira. Arvelinkin tämän tuloksen sen perusteella ettei selkä kutinut tms testien aikana. Pahimmalta tuntui teipit ja ne olikin tehneet ikävät haavaumat selkärangan kohdalla ja oli selkeästi sellaisessa paikassa, että siinä ei ollut mitään testiaineita. Sovittiin, että lääkäri soittaa mulle keväällä kuulumiset. Lääkärin jälkeen kävin hoitajalla, joka otti teipit pois ja sen jälkeen odottelin vielä pääsyä allergiahoitajan luokse. Hänen kanssaan oli todella mukava jutella ja sain uusia vinkkejä kämmenien hoitoon ja sain myös paljon näyterasvoja testattavaksi, jos niistä löytyisi mulle jotain hyviä voiteita lääkevoiteiden lisäksi. Viikosta jäi kyllä hyvät fiilikset ja aika meni äkkiä vaikka hieman inhottava koko ajan olikin. Onneksi nämä on nyt tehty.