6kk savuttomana

Tänään vietän 6kk tupakoimattomana päivää, noin klo 7:30 aamulla puoli vuotta sitten seisoin äitini kanssa pyöreäntalon edessä ja poltin viimeisen tupakkani. Käsi sydämellä - silloin siinä en uskonut että se jäisi viimeiseksi tupakaksi ja vaikka olinkin päätöksen tehnyt (joka muuten oli se vaikein osuus) niin epäily kalvoi kuitenkin että jäisikö se nyt viimeiseksi. Toistaiseksi on jäänyt ja tänään tupakointi tuntuu kaukaiselta ja ajatus siitä että itse pistäisin tupakaksi on yhtä todennäköistä kun että hyppäisin kaivoon ilman sen kummempaa syytä!

Isoimmat muutokset puolen vuoden aikana on ehdottomasti tapahtunut haju- ja makuaistissa! Luulin ennen että kyllä minä hyvin haistan ja maistan, mutta nyt voin todeta että se oli harhaa. Välillä tuntuu että nyt aistit on "liiankin" hyvät. :D Ja noin 2kk lopettamisesta selvisi tupakoinnin piilottelema  gingiviitti (ientulehdus) joka siis jäi oireettomaksi ja pääsi melko pahaksi tupakan vuoksi. Onneksi nyt sekin on pian selätetty sitkeydellä.

Edelleen mielessä käy joskus miten vaikeaa lopettaminen oli, mutta ehdottomasti sen arvoista. Ja lopettamisesta aiheutunut "jonkin" menettämisen tunne katosi nopeasti. Välillä tekee mieli tupakkaa, mutta enemmän samalla tavalla kun joskus tekee mieli vaikkapa talvella suomalaisia mansikoita tai jotain tiettyä ruokaa, eli tunne menee pian ohi. Nykyään tupakka ei oikeastaan käy edes mielessä ja kun näkee jonkun muun sytyttävän niin ei sitä sen kummemmin ajattelekkaan.

Enää ei niin tarkkaan tule laskettua kuukausia taikka viikkoja, mutta tämä puoli vuotispäivä on kuitenkin itselleni hieno saavutus! Onnea toivottelen kaikille lopettaneille ja harkitseville, muistakaa että sitä päätöstä ette kadu!