Vuosi sitten olin vanhempieni luona naama ihan turvonneena ja syljin verta pari päivää, siinä tilassa ei tehnyt edes mieli polttaa, joten menin heittämään vitsillä "tästä on hyvä lopettaa". Viikon päästä teki ensimmäistä kertaa kunnolla mieli mennä tupakalle, mutta onneksi pidin pääni enkä mennyt. Kysyinkin mieheltäni silloin, että saanko mennä ja polttaa edes vähän ja kokeilla miltä tuntuu, mutta vastaus oli ei, tavallaan silloin toivoin, että vastaus olisi ollut kyllä, mutta onneksi ei ollut.
Syyt joiden ansiosta lopetin olivat siit itse viisaudenhampaanleikkaus, koska ei voinut polttaa ja se, että sanoin vanhemmilleni lopettavani nyt, en halunnut tuottaa heille pettymystä, enkä myöskään uskaltanut polttaa, koska pelkäsin tekeväni hallaa hampailleni ja parantumiselle.
Repsahduksia vuodessa ei ole ollut kertaakaan, eikä ole ollut repsahdus lähelläkään - edes baari iltoina. Polttaminen ja tupakka on käynyt useasti mielessä vuoden aikana ja edelleenkin, mutta se on edelleen sitä luokkaa kun puolivuotis katsauksessakin sanoin eli "välillä tekee mieli tupakkaa, mutta enemmän samalla tavalla kun joskus tekee mieli vaikkapa talvella suomalaisia mansikoita tai jotain tiettyä ruokaa, eli tunne menee pian ohi." Ja olihan tupakka iso osa elämääni noin 6 pitkää vuotta, joten ei ihme että käy mielessä sillon tällöin.
On ollut ihanaa päästä eroon tupakan inhottavista piirteistä eli hirveästä hajusta hiuksissa, sormissa ja vaatteissa ja kamalasta mausta suussa. Jaksaa liikkua paljon paremmin, vaikkapa nousta portaita pitempään tai lenkkeillä pidempään ilman hengästymistä. Ei ole ollut kärttyisyys puuskia, jotka johtui tupakoidessa tupakan niksoista.
Yksi suuri helpotus on myös ollut, ettei tarvitse aina jonnekin lähtiessään tarkistaa, että tupakat ovat mukana ja miettiä, kuinka paljon niitä tarvitsee ja mistä mahdollisesti voi ostaa lisää ja voiko perillä polttaa ylipäätään ollenkaan. Esimerkiksi lentomatkat tuottivat pään vaivaa. Tätä riippuvuutta ei tajua ennen kuin siitä pääsee eroon. On vapauttavaa huomata, että minä en tarvitse tupakkaa mihinkään, että minun ei TARVITSE polttaa.
Maku- ja hajuaisti on parantunut vielä enemmän kuin puolivuotta sitten! Enimmäkseen kuitenkin nautin suuresti siitä, että maailma tuoksuu ja maistuu. Suuri plussa on myös rahan säästyminen, etenkin nyt kun tupakan hinta nousee koko ajan!
Haluan vain rohkaista jokaista lopettamaan!
(Kuva jouluaatolta, koska kamerani ei suostu siirtämään kuvia koneelle..)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti